Silmäaseman pitkäaikainen asiakas

Raija

Raijan tarina

"Silmäni on leikattu sekä glaukooman että kaihin vuoksi. Ilman leikkauksia voisin olla sokea. Nyt iäkkäänä tuntuu hyvältä, että voin nähdä tämän kaiken."

“Äidillä oli tapana sanoa, että miehet on kuin raitiovaunut. Kun yks jättää niin toinen kohta tulee perässä. Tosin mieheni kuoleman jälkeen en halunnutkaan ketään tavata. Sen sijaan päätin, että loppuelämäni käytän siihen, että teen ne asiat, joista olen unelmoinut. Tein tulppaanimatkan Hollantiin, kävin poikani perheen kanssa Turkissa ja matkustin yksin Teneriffalle samoihin paikkoihin, joissa kävimme mieheni kanssa. Sain nähdä valmiina sen rannan joka oli kesken, kun kävimme siellä mieheni kanssa. Siellä ollessani näin mieheni unessa, ja hän sanoi kaiken olevan hyvin. Sen näyn myötä sain rauhan mieheni kuoleman suhteen.

Silmäni on leikattu sekä glaukooman että kaihin vuoksi. Ilman leikkauksia voisin olla sokea. Minulla oli Silmäasemalla oma lääkäri, johon luotin, joten halusin mennä hänen leikattavakseen. Vaikka se oli tuntuva sijoitus eläkeläisen budjetissa, en edes harkinnut muuta vaihtoehtoa. Olen tyytyväinen, että tein sen sijoituksen. Kaikki sujui hyvin nopeasti. Tiistaina lääkäri löysi silmistäni glaukooman, eli silmänpainetaudin, ja torstaina olin jo leikattavana.

Nyt eläkeläisenä, elämäni on hyvin tavallista ja vaatimatonta, mutta omista jutuistani en luovu. Torstaisin käyn sinfoniakonsertissa ja palapelejä voin tehdä vaikka kahdeksan tuntia putkeen. Kun yhden saa valmiiksi, niin toinen alkaa. Sama pätee tietysti elämäänkin. Nyt iäkkäänä tuntuu hyvältä, että voin nähdä tämän kaiken. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Jokainen päivä on näkemisen arvoinen.”